Charger

Lähde: AutoWiki

1966-1967

Vuonna 1966 esitelty Dodge Charger muistutti hyvin paljon sisartaan Dodge Coronetia. Charger oli vain puettu kauniimpiin vaatteisiin, ja muotoilu oli onnistunutta. Urheilullinen fastback-profiili, leveät takapilarit, hyvin pelkistetty, leveä maski, jonka kätki sisälleen ajovalot, ja laidasta laitaan ylettyvät takavalot tekivät siitä kieltämätta aistikkaan, yksilöllisen ja myös nopean näköisen auton. Charger oli saatavana ainoastaan hardtop-versiona ja sen hinta oli 3122 dollaria, joka oli 417 dollaria enemmän kuin Coronet 500-mallsta pyydettävä rahamäärä. Chargerin nopeus ei vain ollut ulkonäön tuomaa harhaa, vaan riittävästi rahaa käytettäessä se toimitettiin varsinaisena ohjuksena. Moottorivalikoiman huipulla oli tietysti Moparin 426-kuutiotuumainen Hemi V8, josta irtosi 426 hevosvoimaa. Pelkällä teholla ei kuitenkaan pärjätä, joka oli huomioitu Chargerissa hyvin. Hemipaketin mukana tulivat nimittäin tanakka heavy-duty -jousitus ja -iskunvaimennus, erikoisrenkaat, yhdentoista tuuman jarruruummut (levyjarrut sai eteen lisämaksusta), sekä erikoismittaristo, jossa oli pyöreät mittarit, ja jossa kierroslukumittari oli sijoitettu heti nopeusmittarin viereen. Jos autoonsa halusi TorgueFlite-automaattivaihteiston, se oli säädetty niin, että vaihdot tapahtuivat kaasu pohjassa kiihdyttäessä vasta kierrosluvulla 5500 r/min. Saatavana oli myös kilpatyyppinen manuaalivaihteisto, ja lisävarusteisiin kuului tietysti myös tasauspyörästön luistonrajoitin. Läheskään kaikki Chargerit eivät tietystikään olleet Hemi-versioita, vaan itse asiassa Hemi-moottorin sai nokalleen vain kourallinen autoja. Hemi tietysti sai Chargerin suorituskyvyn räjähtäväksi, muttei se ollut ainoa moottorivaihtoehto, jolla auto kulki kiitettävästi. Esimerkiksi ”Car and Driver”-lehden testiisä oli kokeiltavana 383-kuutiotuumaisella moottorilla ja automaattilaatikolla varustettu Charger, joka sekin kiihtyi nollasta 60 mailiin 7,8 sekunnissa. Chargerin perusmoottori ei tosin ollut kovin hätkähdyttävä, 318 kuutiotuumainen V8, joka kehitti 230 hevosvoimaa. Chargerit eivät olleet mitään suurperheiden autoja. Jostain syystä Chargerin myynti putosi roimasti vuonna 1967 ja valmistusmäärät tippuivat alle puoleen edellisvuodesta.

1968-1970